Marraskuu on vuoden runsain alennussesonkiaika, johon ajoittuvat sekä Singles’ Day, Black Friday, Cyber Monday että joulusesongin alku. Hintavertailupalvelu Hintaoppaan uuden kuluttajatutkimuksen* tulokset kertovat, että lähes puolelle (42%) suomalaisista suuret ostospäivät synnyttävät aina tai joskus paineen tehdä ostoksia. Useammalle kuin joka kymmenennelle (12%) alennusmyyntisesongit tuottavat jopa stressiä ja kuormitusta.
Kuva: Hintaopas
Merkittävimmäksi kuormituksen aiheeksi koettiin vaikeus erottaa, mitkä tarjouksista ovat aidosti hyviä ja mitkä hinnoista oikeasti edullisia.
“Kuluttajan on oltava tässä tarkkana, sillä suuria alennusprosentteja luodaan myös keinotekoisesti. Näemme hintadatastamme, että viime vuonna noin joka kymmenennen listaamamme tuotteen hintaa ensin nostettiin ennen Black Weekiä ja sitten laskettiin Black Fridayksi. Kuluttajan kannattaakin katsoa prosentin sijaan euromääräistä alennusta ja tuotteen hintahistoriaa. Onko hinta juuri nyt poikkeuksellisen matala, vai onko tuotteen itse asiassa saanut parempaan hintaan jonain muuna ajankohtana”, sanoo Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett.
Talouden psykologiaan erikoistunut erikoispsykologi Maarit Lassander muistuttaa, että alennusmyynnit hämärtävät kuvaa siitä, mikä tuotteen arvo on oikeasti.
“Harvoin mietimme, mitä olemme valmiita maksamaan tuotteesta: minkä arvoinen se on minulle, kuinka paljon olen valmis tekemään töitä sen saamiseksi, ja mikä on maksimihinta, jonka olen valmis maksamaan? Tätä voi arvioida esimerkiksi kalliiden luksustuotteiden kautta: jos tuote tuo muutakin arvoa kuin peruskäyttötarkoituksen, niin ostos on todennäköisesti itselle kannattava. Jos sen sijaan arvoa on vaikea tunnistaa, niin silloin siihen ei ole ehkä kannattavaa käyttää niin paljon rahaa – vaikka tuote olisi hyvässä alennuksessa.”
Kokemus muiden haluaman aarteen löytämisestä huumaa
Toinen suuri stressinaiheuttaja tutkimuksen vastaajille on alennussesonkien nopeatempoisuus ja kiireen tuntu, jotka pakottavat tekemään liian nopeita ostopäätöksiä. Alennusmyynnit luovat painetta ostaa nopeasti ennen kuin tuotteet loppuvat. Lassander muistuttaa, että rajoitetun saatavuuden tuotteita käytetään usein sisäänheittotuotteina, joilla ihmiset pyritään saamaan kauppaan.
“Alennusmyynnit voivat aiheuttaa jopa joukkohysteriaa, kun näemme muiden nappailevan tuotteita koriin tai jonottavan jotain: pitäisikö minunkin olla kiinnostunut tuosta ja jääkö minulle yhtään? Oma alkuperäinen tarve saattaa kokonaan unohtua, kun siitä, mikä kiinnostaa muita, tuleekin kiinnostavampaa. Samojen resurssien hamuaminen aktivoi jopa kilpailutilanteen, ja kokemus voittamisesta ja muiden haluaman aarteen saamisesta voi olla huumaava.”
Puolet stressiä tai kuormitusta kokeneista suomalaisista oli myös sitä mieltä, että ärsykkeitä, kuten mainoksia, alennuslappuja ja kampanjoita, on liikaa. Lassander muistuttaa kuitenkin, että monille alennusmyynnit ovat ainoa mahdollisuus tehdä arvokkaampia ostoksia, ja jotkut ajoittavat tarkoituksella tietyt ostostarpeet alennusmyynteihin.
“Tämä voi olla järkevää taloudellista ajattelua, jos löytää hakemansa tuotteen. Usein alennusmyynneistä tulee kuitenkin ostettua myös tuotteita, jotka eivät ole täysin sitä, mitä oltiin hakemassa. Ale-ostos luo illuusion rahan säästämisestä, koska tuotteen sai halvalla. Oikeasti kyse on kuitenkin kompromissista, koska tuote ei ole loppujen lopuksi täysin sopiva,” Lassander sanoo.
Myös Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kehottaa miettimään ennen alennusmyyntiostoksille suuntaamista, mitä todella tarvitsee.
“Ennen ostopäätöstä kannattaa miettiä tarkasti, mitä ominaisuuksia tuotteelta haluaa, ja ostaa vain sellainen tuote, johon voi olla aidosti tyytyväinen. Usein alennukseen voidaan laittaa esimerkiksi vanhempia malleja tai varastoylijäämiä. Tiettyjä tuotteita voi saada hyväänkin hintaan. Mikäli halutut ominaisuudet voi saada esimerkiksi vanhemmastakin mallista, niin ale-tuotehan on kannattava ostos. On hyvä miettiä etukäteen myös oma budjetti, jonka sisällä haluaa pysyä.”
Joka viides tehnyt virheostoksia
Joka viides viime vuoden Black Fridayna ostoksia tehnyt suomalainen kertoi tehneensä Black Weekin tai Black Fridayn aikana ostoksia, joiden tajusi myöhemmin olleen tarpeettomia. Lassanderin mukaan virheostos voi synnyttää jälkikäteen jopa ostomorkkista, joka kumpuaa häpeän tunteesta.
“Virheostos voi alkaa hävettää. Ihmiselle on luontaista pyrkiä irti häpeän tunteesta esimerkiksi yrittämällä olla ajattelematta asiaa tai perustelemalla ystävälle miten ansaittu ostos oli.”
Lassander muistuttaa, että usein häpeämme asioita, jotka eivät ansaitse häpeää. Häpeän tunne syntyy, kun emme täytä itsellemme tiedostamatta tai tiedostetusti asettamiamme normeja. Normit syntyvät yleensä omasta viiteryhmästä, kuten muista oman ikäisistä ihmisistä. Jos siis häpeä syntyy siitä, että on ostanut samanlaisen laukun kuin muilla vertaisilla, ei se ole itseasiassa ollenkaan tarpeellista häpeää. Tärkeämpää on tunnistaa, minkälaisen tunteen tai kokemuksen tarpeesta ostos kertoo: onko kyseessä esimerkiksi tarve kuulua joukkoon.
“Häpeä on hyödyllinen ja informatiivinen tunne, joka voi auttaa vastaisuudessa toimimaan eri tavalla. Kannattaa siis virheostoksen ja siitä seuraavan harmituksen jälkeen hyväksyä tapahtunut, miettiä millainen tunne sillä kertaa ajoi kohti ostopäätöstä, päästää irti häpeästä ja muotoilla tapahtunut opiksi tulevaa varten.”
Lassander antaa kuluttajille neljä vinkkiä alennusmyynteihin valmistautumiseen
1: Tunnista omat tarpeesi. Mitä oikeasti tarvitset? Olisiko elämä oikeasti kurjempaa jos et saa haluamaasi tuotetta?
2: Vertaile hintoja etukäteen. Kun tiedät mitä haet, niin tutustu sen hintahistoriaan, jotta tiedät onko tuote oikeasti saatavilla alimpaan mahdolliseen hintaan. Lisäksi selvitä, löytyisikö tuote halvemmalla jostain muualta.
3: Mene paikan päälle vain, jos sinulla on selkeä tarve. Myymälät ja verkkokaupat on rakennettu viemään mukanaan ja herättämään kiusauksia.
4: Hidasta ostoprosessia. Jos mahdollista, niin älä tee ostopäätöstäsi hetken huumassa, vaan anna itsellesi harkinta-aikaa.
*Tutkimus toteutettiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa 11.10.–14.10.2021. Verkkokyselyyn vastasi 1000 18-75-vuotiasta suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Hintaoppaan laaja Black Friday -raportti löytyy täältä.